Lauantain levyostokset

On sääli, että helsinkiläiset levykaupat lopettavat yksi toisensa jälkeen. Viiskulmaan ovat jääneet enää Eronen, Digelius ja A.H. Records Lifesaverin ja nyt Popparienkelinkin lopetettua. Mutta levykauppojen loppuunmyynnit ovat oivia, jos haluaa ostaa roimasti alennettuja levyjä. Pahaksi onnekseni myöhästyin Popparienkelin loppuunmyynnistä yhdellä päivällä - levykauppa kun ehti lopettaa jo viime perjantaina.

Lohdutukseksi menin kuitenkin penkomaan levylaareja Digeliukselle, mistä tarttui mukaani pari loistolöytöä. Nimittäin yhdysvaltalaisen harmonikkataituri Flaco Jiménezin Un Mojado Sin Licencia c-kasettina.

Jimenezin musiikki edustaa tyylipuhdasta tejanoa - eli Meksikon ja Teksasin alueella soitettavaa espanjankielistä perinteistä iskelmää. Verkkaisesti säksättävät kitarat, haikeat lauluosuudet ja hilpeät harmonikkaluritukset ovat kuin Sammakonloikkaa Tijuanassa -animaatiosta.

Toinen ostokseni oli etiopialaista musiikkia kattavasti esittelevän Ethiopiques-levysarjan osa 26. Kaikkiaan 28-osaisesta sarjasta viisi on omistettu Mahmoud Ahmedille, vuonna 1941 syntyneelle tuotteliaalle laulajalle ja muusikolle.

Nuorena miehenä Ahmed toimi Addis Abebassa kengänkiillottajana. Monien sattumien kautta Ahmed päätyi hommiin paikalliselle musiikkiklubille ja onnistui vakuuttamaan talon bändin laulutaidoillaan. Ensimmäisen singlensä hän levytti vuonna 1971. Nyt, kymmenien hittien ja lukemattomien kokoonpanojen jälkeen, Mahmoud Ahmed esiintyy edelleen ja häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä etiopialaisista muusikoista.

Syy siihen, miksi Ahmed on menestynyt myös länsimaissa, lienee siinä, että hän on sekoittanut rohkeasti soulia, bluesia ja funkkia perinteiseen etiopialaiseen musiikkiin. Ahmedin teatraaliset tulkinnat yhdistettynä massiivisesti pauhaaviin puhallin- ja lyömäsoittimiin ovat komeaa kuultavaa.

Funkata toivoo levykaupalle pitkää ikää. Muuten tälläiset helmet jäisivät löytämättä.