Aina joskus tulee vastaan sellaisia levyjä, jotka valtaavat levysoittimen pitkäksi aikaa. Christy Mooren “Listen” on sellainen.
Christy Moore on irlantilainen konkarimuusikko, joka on esiintynyt Suomessakin asti Irish Festival -tapahtuman ansiosta. Pitkän uransa aikana hän on levyttänyt ison kasan albumeita, joista viimeisin, “Listen”, julkaistiin viime vuonna.
Kolmentoista kappaleen albumi on pitkälti akustinen. Mooren lisäksi levyllä kitaraa soittaa Declan Sinnott, joka on työskennellyt toisen upean irlantilaismuusikon, Mary Blackin kanssa. Kahden kitaran voimin kappaleisiin on saatu erilaisia sävyjä ja kontrastia onnistuneesti. Albumilla kuullaan myös muita soittimia, mutta hallitseva tekijä on kuitenkin kitara, kuten folkiin kuuluu.
Asia, joka tekee levystä niin ainutlaatuisen, on Christy Mooren tumma ääni. Levyä kuunnellessa kuulostaa aivan siltä, että Moore kertoisi sympaattisella irlantilaisaksentillaan tarinoita juuri minulle, kuuntelijalle. Sanoitukset ovatkin myös tärkeä osa musiikkia. Osa “Listenin” kappaleista on Mooren omia, osa puolestaan muiden muusikoiden lauluja.
Pari tuttuani ovat nähneet iäkkään Christy Mooren livenä. Keikat olivat tunnelmaltaan vahvoja ja pelkistettyjä. Yleisö tuntui osaavan sanat ulkoa.
Toinen tutuistani pääsi todistamaan hyvin erikoislaatuisen keikan. Moore soitti settinsä ilman vahvistimia tai mikrofoneja. Kyseessä oli pienkonsertti, jolla Moore vastusti asuinpaikkansa metsän jyräämistä maan tasalle hotellijätin tieltä. Tiedostava muusikko siis.
“Listen” on karismaattinen ja vähäeleinen albumi. Irlannissa musiikilla on pitkät juuret ja se “Listenilla” kuuluu.
