Milloin tää loppuu?

Ei ole ihan huuhaata väittää, että musiikin voi nähdä. Lontoolainen Still Corners saa minut nimittäin ajattelemaan elokuvia. Voin aivan hyvin kuvitella, että Still Cornersin uusi single Cuckoo soisi Finnkinon salissa surumielisen elokuvan alussa. Yleisö kuuntelisi aivan hiljaa, alemmalla rivillä istuvalta naiselta jäisivät popparit syömättä. Viiksekäs mies takarivissä ei yskisi tai kirjoittaisi tekstiviestiä. Eikä kukaan kysyisi kovaan ääneen "Milloin tää loppuu?"

Elokuvan huikeata loppukohtausta säestäisi saman yhtyeen Endless Summer. Kun kappale pääsisi täyteen vauhtiin minuutin ja viiden sekunnin kohdalla, kuva pimenisi ja lopputekstit täyttäisivät kankaan. Kukaan katsojista ei ryntäisi EXIT-oven luokse takki olalla. Sen sijaan kaikki katsojat, myös se alemman rivin nainen, katsoisivat elokuvan aivan rauhassa loppuun asti. Ja fiilistelisivät Still Cornersia.

Still Cornersin debyyttialbumi julkaistaan Sub Popin kautta lokakuussa.

Unohda aivottomat räiskintäleffat, katso musiikkivideo

Is Tropicalin räiskyvää musiikkivideota katsellessa unohtaa aivan, että itse kappale on melko tylsä. Tai niin kuin Ylex:n nettisivuilla sanotaan: "friikkiä ja yhtä sekavaa kuin Kreikan talouspolitiikka tällä hetkellä."

The Greeks-kappaleen ja siitä tehdyn funkimman remix-version voi ladata Kitsunen nettisivuilta.

House of Balloons

Tästä tykkään sekä minä että rahakukkaroni. Nostan virtuaalipeukun The Weekndin House of Balloons -levylle, jonka voi ladata The Weekndin nettisivuilta aivan ilmaiseksi.

House of Balloons on 20-vuotiaan torontolaisen Abel Tesfayen debyyttituotos. The Weeknd tekee vähäeleistä ja tunnelmaltaan synkkää ja vahvaa R&B:ta (nyt ei puhuta Aretha Franklinin aikaisesta rhythm and bluesista). Äänimaailma on kaikuva ja ilmava, kappaleet etenevät verkkaisesti. Tiukat rytmit ja konemusiikista napatut bassot antavat musiikille kuitenkin tarvittavan napakkuuden. Abel Tesfayen ääni soljuu eteenpäin hillityn Autotune-efektin voimin. Sopivassa määrin käytettynä erilaiset äänisuodattimet voivat siis olla hyvästä. Utuista fiilistelymusiikkia on maustettu muun muassa Beach House -sampleilla.

Vaikka kappaleet saisivat olla tiiviimmässä muodossa, levy on vakuuttava kokonaisuus. The Weekndin nimi on levinnyt valtavaa vauhtia ilman mainoskoneiston apua. Abel Tesfayesta kuullaan vielä, toivottavasti toisen nettituotoksen merkeissä!

Kuuntele ja lataa House of Balloons täältä.

Ei muuta ku rasvaa fledaan ja baanalle

Funkata toivottaa oikein hauskaa juhannusta!

Tylsä, pölyttynyt ja tätimäinen

Maailmanmusiikki on kamala termi. Se on yhdentekevä, tylsä, pölyttynyt ja tätimäinen. Sana on yhtä informatiivinen kuin fraasi "musiikki kuulostaa hyvältä". Maailmanmusiikkihan voi olla aivan mitä tahansa afrikkalaisen popin, suomalaisen tamburiinipaukutuksen, norjalaisen kansanmusiikin tai reggaen väliltä.

Outo päähänpinttymäni on se, että maailmanmusiikki kuulostaa sitä paremmalta, mitä kauempana se on tehty kuuntelijan kotimaasta.

Viimeisin intoiluni on Tinariwen-poppoo, joka ei ole tylsä, pölyttynyt tai tätimäinen. Vuonna 1982 perustetun yhtyeen jäsenet elävät keskisessä Saharassa. Saundit kumpuavat kuumasta ja rytmikäästä Malista ja toisaalta länsimaisesta bluesista. Musiikillinen cocktail on saanut nimen desert blues.

Yhtye kiertää nyt kesällä ympäri maailmaa promoamassa elokuussa julkaistavaa Tassili-levyä. Levyltä löytyvä "Tenere Taqhim Tossam" -kappale vakuuttaa maailmanmusiikkiskeptikon aivan alkumetreillä. Rämpyttäviä kielisoittimia tai eksoottista perussykettä ei voi vastustaa. Musiikkivideo ei huononna vaikutelmaa: Patrick Votanin tekemä musiikkivideo esittelee kiertolaiselämää, värikkäitä pukuja ja pölyisiä maisemia kuin BBC:n matkailuohjelma konsanaan.

Gay Singles

Hunx and his Punx on veikeä kalifornialainen bändi, joka soittaa energistä purkkapoppia ja pehmopunkkia nupit kaakossa. Bändi on jonkinlainen kieroutunut versio 90-luvun Spicy Girlsista tai 60-luvun popviritelmistä. Yhtye julkaisi viime vuonna uransa ensimmäisen kokopitkän albumin,"Gay Singles" -levyn, jota heterotkin voivat kuunnella täysillä. Kannen leopardikalsareiden ja karvaisten säärien ei kannata antaa hämätä.

Shown varastaa "Gay Singles" -levyllä ja musiikkivideoilla laulaja Seth Bogart, joka iskee silmää jokaiselle kuuntelijalle. Bogart laulaa ilkikurisesti söpöistä pojista ja rakkauden huumasta naukuvalla, varmasti mieleenpainuvalla äänellä.

Tänä keväänä orkesteri julkaisi "Too Young to Be in Love" -levyn. Jos meno on yhtä villi kuin "Gay Singles" -albumilla, Hunx and his Punx pelastaa satoja tuhoon tuomittuja kotibileitä ja laittaa ihmiset tanssimaan jopa ruuhkabussissa!